TATU PEKKARINEN, KAUNIS VEERA,
PRINSESSA ARMADA JA PRINSESSA ARMAADAT
"HISTORIASTA" LOYTYY NELJÄ ALUSTA.
PRINSESSA ARMAADA ON OLLUT MONENA.
(Lehden toimituksen laatima otsikko)
HALUSIN SELVITTAA ITSELLENI MIKÄ ON PRINSESSA ARMAADA JA MITKÄ OVAT SEN ERI VAIHEET. LUULIN, ETTÄ ON OLLUT KOLME PRINSESSA ARMAADAA. NAIN ON OLLUTKIN, MUTTA NELJÄNTENÄ JA ALUKSISTA ENSIMMAISENÄ ON OLLUT PRINSESSA ARMADA.
ELLEI TATU PEKKARINEN OLISI KOSKAAN ELÄNYT, EI MEILLÄ SATAMASSAMME OLISI PRINSESSA ARMAADAKAAN KESÄISENÄ MATKAILUVALTTINA. JOTEN ALOITANPA TARINAN ITSE TATUSTA.
Tatu Pekkarinen syntyi Kuopiossa 6.12.1892 ja kuoli Helsingissä 4.7.1951. Vajaan kuudenkymmenen elinvuotensa aikana hän kuplettilaulajana ja kirjailijana saattoi nimensä lähtemättömästi suomalaisten tietoisuuteen. Sangen vähän on hänestä itsestään kirjoitettu, mutta sitäkin elävämpiä ovat hänen laulunsa ja näytelmänsä. Ne varmasti tulevat vielä kauan elämään kansamme keskuudessa.
Kuten jo otsikko kertoo, paneudun tässä Tatun runsaan tuotannon vain yhteen helmeen. Asiantuntijoitten arvio on, että ensin syntyi vanhan kansanballadin mukaan tehtynä laulu "Kaunis Veera" ja vasta sen jälkeen näytelmä "Kaunis Veera eli Prinsessa Armada", 3-näytöksinen "Saimaan balladi". Mutta mistään ei selviä milloin laulu tai näytelmä on syntynyt. Suomen Näytelmäkirjailijaliiton kanssa Tatu teki vuonna 1941 näytelmiensä luovutussopimuksen ja jo tässä sopimuksessa myös "Kaunis Veera" mainitaan. Tämä on vanhin tieto näytelmän olemassaolosta. "Suomen kirjallisuus, Sävelmäjulkaisut" luettelossa mainitaan "Kaunis Veera" ensi kerran vuonna 1946 Matti Jurvan sävellyksenä. Tuona vuonna laulu sai Fazerin toimesta painoasun, jonka Eero Meri oli mukaillen sovittanut. Milloin Matti Jurva on alun perin laulun säveltänyt, siitä en ole tietoa löytänyt.
|
Kaunis Veera teatterissa
Meillä Lappeenrannassa "Kaunis Veera" esitettiin kotimaisena kantaesityksenä ensi kerran 24.2.1949 Lappeenrannan Työväenteatterin esittämänä. Tässä esityksessä Veeran roolissa oli Anja Kola. Hänen jälkeensä on maamme eri teattereiden ramppivaloissa montakin Veeraa esiintynyt, mutta luettelen tässä vain täällä kotikaupungissamme esiintyneet Veerat. Seuraavan kerran "Kaunis Veera" sai ensi-iltansa Linnoituksen kesäteatterissa 2.7.1967. Tällöin Maija Mäkinen oli Veerana. Samassa paikassa "Kaunis Veera" näki kolmannen ensi-iltansa 5.7.1979. Tällä kertaa oli Aino Kerola Veerana. On vielä neljäskin kotoinen Veera, sillä kertaa Aune Lind on meillä näyttävästi nähty, mutta hänestä hieman myöhemmin.
|
Kaunis Veera elokuvana
Kesällä 1950 alettiin Suomen Filmiteollisuuden toimesta tehdä elokuvaa "Kaunis Veera eli ballaadi Saimaalta". Veerana tässä elokuvassa oli Assi Nortia, ja eiköhän hänkin jossain filmausten väliaikana esiintynyt myös lappeenrantalaisyleisölle.
Toinen tärkeä rekvisiitta tässä elokuvassa oli itse alus "Prinsessa Armada". Repola-Viipuri Oy:ltä oli saatu käyttöön tervahöyry "Pikisaari 3, aikaisemmalta nimeltään "Uolevi". 28.6.1950 muutamaa päivää ennen filmauksen alkua alus sai uuden nimensä. Tällä nimellä alus seilasikin Saimaan sinisillä aalloilla aina romuttamiseensa asti. Laivarekisteristä alus on poistettu 10.2.1956. On huomattava, että tervahöyryn nimi oli "Prinsessa Armada" ja tätä nimimuotoa aluksesta käytti Tatu itsekin näytelmässään. Kuten kaikki hyvin tiedämme, niin lauluissa lauletaan "Prinsessa Armaada". Tämä oli ja on myös seuraavien alusten nimi.
Elokuvaa varten tehtiin meille kaikille tutun "Kauniin Veeran" lisäksi myös toinen suosituksi tullut laulu "Saimaan valssi". Tuo laulu joka alkaa: "Prinsessa Armaada, (o-hei,) laivamme, kotimme, (o-hei,) tervahöyrymme verraton on, on, on." Siinä sanat ovat Tatun ja sävel kapellimestari Harry Bergströmin.
|
Pekka Antero - Pikisaari 1
Kuten jo kerroin aikanaan alus romutettiin, mutta vain vajaata kuukautta myöhemmin 7.3.1956 kastettiin uusi "Prinsessa Armaada". Kun alus vuonna 1919 Säämingissä rakennettiin, se sai nimen "Pekka Antero". Noin v. 1940 tämä alus romutettiin, vain pohjaosa jäi jäljelle ja tälle pohjalle rakennettiin Savonlinnassa vuonna 1941 "Pikisaari", joka paria vuotta myöhemmin 19.4.1943 Repola-Viipuri Oy:n suuressa alusten nimenmuutosoperaatiossa sai nimen "Pikisaari 1". Runsaat kolme vuotta seilasi tämä "Prinsessa Armaada Saimaalla, ei parru- vaan sementtilastissa, vieden sitä niin Joensuuhun kuin Savonlinnaankin.
18.8.1959 alus kastettiin uudelleen ja sai taas takaisin nimen "Pikisaari 1". Tällä nimellä se sitten kulkikin romuttamiseensa asti. Alus poistettiin laivarekisteristä 30.1.1970. Kiitokset tämän aluksen löytymisestä tähän Prinsessa Armaadoja käsittävään luetteloon kuuluvat Rauma-Repola Oy:n Lappeenrannan metsäkonttorin toimistoesimies Martti Koukkulalle. Ilman hänen tarkkanäköisyyttään itse en olisi tiennyt tämän "Prinsessa Armaadan" olemassaolosta mitään. Kesällä 1959 oli "Kansan Työssä" runsaan kuukauden välillä lehtikuvat Prinsessa Armaadasta. Tarkkanäköisenä Martti Koukkula havaitsi, että kuvissa on eri alukset. Nain tämäkin alus löytyi, ja minulle jäi vain työksi selvittää aluksen eri vaiheet.
|
Kahvilalaivaksi
V. 1929 rakennettiin Savonlinnassa tervahöyry, joka sai kasteessa nimen "Jalo". Aikanaan alus sai nimen "Pikisaari 2". Tällä nimellä se seilasikin Saimaalla aina siihen asti kunnes samana päivänä 18.8.1959 kun "Pikisaari 1" sai takaisin oman nimensä, niin "Pikisaari 2" muutettiin "Prinsessa Armaadaksi" ja samana päivänä se poistettiin laivarekisteristä. Kolme päivää myöhemmin 21.8.1959 Rauma-Repola Oy:n lahjana alus luovutettiin Lappeenrannan kaupungille. Kaupunginarkistoon on talletettu näyttävän näköinen lahjakirja. Tässä aluksen luovutustilaisuudessa Aune Lind esiintyi Veerana, joten hänetkin voidaan näin laskea omien Veerojemme joukkoon.
Alus kunnostettiin ja vajaata vuotta myöhemmin 8.8.1960 pidettiin ensimmäisen kahvila-aluksemme avajaiset. Sijaintipaikka oli Halkosaareen menevän tien varressa. Saimaan Matkailijayhdistyksen käytössä alus oli kahvilana kesän 1966 loppuun asti. Tehtiinpä kustannusarviot ja suunnitelmat aluksen kunnostamisestakin mutta huonokuntoisuuden vuoksi alus päätettiin romuttaa, ja niin kunnallisneuvosmies Urho Räsänen ja toiminnanjohtaja Olavi Miettinen lähetettiin asialle uuden aluksen ostamista varten.
Vanhin kaikista tämän tarinan aluksista on v. 1902 Lehtoniemessä rakennettu rautarunkoinen tervahöyry "Suomi". Jo aikaisemmin kerrotussa suuressa nimenmuutoksessa alus sai nimen "Pikisaari 4". Laivarekisteristä alus on poistettu 16.1.1967.
Räsäsen ja Miettisen ostomatka tuotti tulosta ja niinpä kesällä, tarkemmin sanottuna 20.5.1967 pidettiin taas e.m. rekisteristä poistetun "Pikisaari 4:n" ja nyt uuden nimen saaneen "Prinsessa Armaadan" kastajaiset. Saimaan Matkailijayhdistyksen omistuksessa alus oli aina siihen asti kunnes yhdistys lopetti liiketoimintansa. Silloin alus siirtyi muutamaksi vuodeksi Lomaliitto ry:n omistukseen, kunnes aluksen nykyinen omistaja, liikkeenharjoittaja Kari Nalli osti aluksen omakseen. Aluksen nykyinen sijaintipaikkahan on kaupungin satama.
|
Kippari ja Veera
Oman lukunsa tässä tarinassa ansaitsee laivuri Toivo.Flander ja hänen vaimonsa.
Tämä Kulennoisissa asuva laivuri on toiminut "kipparina" ainakin kolmessa näistä tässä mainituista aluksista. Hän oli kipparina jo Uolevissa ja toimi edelleen aluksen todellisena päällikkönä myös silloin kun elokuvaa filmattiin. Hänen komennossaan tuli "Prinsessa Armaada" Lappeenrannan satamaan myös silloin kun alus kaupungille lahjoitettiin. Ainoastaan kaksihan näistä neljästä aluksesta on ollut todellisia rahtialuksia.
Rouva Flander on käsitykseni mukaan eräs harvoja todellisia "Veeroja", silla hän toimi emäntänä miehensä rinnalla näissä aluksissa, jotka rahtia Saimaalla kuljettivat.
|
Muistot elävät
Enää eivät seilaa tervahöyryt Saimaan sinisillä aalloilla. Toivokaamme kuitenkin, että satamassamme oleva "Prinsessa Armaada" vielä kauan voisi olemassaolollaan muistuttaa meitä siitä perinteestä, jota tervahöyryt aikanaan elävöittivät.
Kiitokset Tatu Pekkariselle, että hän laulujensa ja näytelmiensä myötä on antanut meille muiston, jota jatkuvasti kannattaa vaalia.
Lappeenrannassa ilmestynyt "Saimaan Sanomat" julkaisi edellä olevan kirjoituksen ja siihen liittyvän laivaluettelon sekä kuusi valokuvaa 31.5.1984. Väliotsikot ovat lehden toimituksen.
Seuraavaksi tarina saa ennen julkaisemattoman lisäyksen.
|
Tarina jatkuu
Suomen Television TV 1:ssa alkoi 11.1.1993 musiikkiviihdesarja TittaPoo. Sarjan ensimmäisen ohjelman nimi oli "Kaunis Veera". Tässä runsaasti musiikkia ja lauluja sisältäneessä ohjelmassa puolen tunnin aikana kerrottiin Kauniin Veeran ja Prinsessa Armadan tarina. Ohjelmaa ei kuvattu Saimaalla vaan sen kuvaus tapahtui Helsingissä. Veerana tässä ohjelmassa oli Titta Jokinen.
Elokuvan Prinsessa Armadasta ja muista Prinsessa Armaadoista poiketen nyt Prinsessa Armadana olikin - ei tervahöyry - vaan aikoinaan Saimaalla linjahinaajana toiminut "Halla VIP". Halla Aktiebolagin omistama alus rakennettiin Kotkassa 1900-luvun alussa. Vuonna 1916 "Halla VM" sisaraluksineen samoin kuin koko yhtiö siirtyi Kymin osakeyhtiön omistukseen. 1960-luvulla "Halla VIP" myytiin yksityiskäyttöön, dieselöitiin ja siirrettiin Helsingin vesille. Televisiokuvauksen aikana aluksen omistajana oli Tikkurilan Navigaatioseuran muutama jäsen. Nimi "Prinsessa Armada" aluksella oli vain televisiokuvauksen ajan. Todennäköistä on, että alus löytyy vielä tänäkin päivanä Helsingistä Lauttasaaren rannasta "Halla VIP" nimisenä.
Neljännen kerran "Kaunis Veera" sai ensi-iltansa täällä Lappeenrannassa 26.1.1996. Silloin Veerana oli nuori näyttelijä Pia Lunkka. Näin myös hän on saanut nimensä kotoisten Veerojemme kunniakkaaseen joukkoon.
Kesällä 1999 Ruokolahden Harrastajateatteri, Laulu-Eukot ja Puumalan Veneseura saivat yhteistyönä aikaan naytelmän "Kaunis Veera Saimaalla". Näytelmää todella esitettiin ympäri Saimaata. Esiintymispaikkoina olivat Ruokolahti, Puumala, Imatra ja Lappeenranta. Liikkuminen paikasta toiseen tapahtui aidolla tervahöyryllä.
Nykyisin Puumalan kunnan omistama rautarunkoinen tervahöyry "Wenno" sai kunnian kantaa näytelmien esityksissä komentosiltansa edessä nimeä "Prinsessa Armaada". Veerana näissä esityksissä oli Marjo Saukkonen.
Aluksen rakennusvuosi on 1907. Aluksen rakennuspaikka, kotipaikka ja ensimmäinen laivaisäntä eivät ole tiedossani. Aluksen alkuperäinen nimi oli "Vetehinen". Sitäkään en tiedä, milloin alus siirtyi Enso-Gutzeit Oy:n omistukseen ja sai nimen "Wenno".
Vieläkö joskus taas uusi "Prinsessa Armada" seilaa aalloilla katsojien ilona? Millainen se silloin on, se jää tulevien sukupolvien nähtäväksi. Uskon kuitenkin, että "Kauniin Veeran" vielä monet sukupolvet saavat nähdä teattereittemme parrasvaloissa. Myös täällä Lappeenrannassa. Tarina on aina uusi ja mielenkiintoinen nähtaväksi.
Syyskuussa, tarkemmin sanoen 22.9.2000 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun elokuva "Kaunis Veera eli ballaadi Saimaalta" sai ensi-iltansa. Täällä Lappeenrannassa ja Lauritsalassa yleisö sai nähdä elokuvan ensi kerran 8.10.1950. Kummassakin paikassa oli suuri joukko elokuvan valmistukseen vaikuttaneita henkilöitä mukana esityksissä. Vielä tänäkin päivänä elokuvan suosio on suuri television kuvaruudussa videolta nähtynä.
|
Juho Pyykönen
|
|
