Prinsessa Armaada 100-vuotta (1902 - 2002)
|
Prinsessa Armaadan vaiheet pähkinänkuoressa
Tervahöyryistä yleensä
Tervahöyryn virallinen nimi oli höyrylotja.
Tervahöyryjä on kuitenkin kutsuttu aikojen saatossa
monilla eri nimillä kuten esimerkiksi "pikinytky"
ja "kuramylly", joksi kutsuttiin teräsrunkoisia
aluksia. Tervahöyryt olivat lotjan mallisia, puu- tai
metallirunkoisia pyöreäpohjaisia aluksia, joiden
takaosiin sijoitettiin höyrykone ja -kattila. Koneen
yläpuolella pääkannen tasolla olivat
miehistön hytit ja ruokailutila. Ylimmällä
kannella "sosiaalitilojen" yläpuolella sijaitsi
ajohytti ja siltakansi. Koko laivan etu- ja keskiosa oli varattu
proomun tapaan rahdille. Tervahöyryjen yleisin rahti oli
halkoja tai muuta puutavaraa., joita kuljetettiin Saimaan
alueella aina Viipuriin ja Pietariin saakka. Esimerkiksi Pietarin
Sutskoinevan ja Kalintkoin halkosatamiin vietiin vuosien 1914 -
1918 välisenä aikana 8 miljoonaa pinokuutiometriä
halkoja. Paluurahtina tuotiin usein esimerkiksi jauhoja, viljaa,
rautamalmia tai muuta kauppatavaraa. Täysmittaisen aluksen
vetoisuus oli 150 - 190 BRT. Kyytiin mahtui noin 650
pinokuutiometriä halkoja, jotka syvässä uiva
tervahöyry kuljetti
määränpäähänsä 4,5 - 7 solmun
nopeudella. Lastin lastaamiseen ennen matkaa kesti 2 -3
päivää. Täysmittaisen tervahöyryn
ulkomitat määräytyivät silloisen Saimaan
kanavan sulkukammion mittojen mukaan, jotka olivat 31 x 7 x 2.4m.
Näistä mitoista pienempiä tervahöyryjä
kutsuttiin vajaamittaiseksi.
|
S/s Suomen, nyk. nimeltään Prinsessa Armaadan
perustiedot:
Laivatyyppi:
Vetoisuus:
Ulkomitat:
Koneet:
Rakennusvuosi:
Rakennuspaikka:
Rakentaja:
Rakennuttaja:
Alkuperäinen nimi:
Alkuperäiset pohjakuvat:
|
Höyrylotja = "Tervahöyry"
188,48 BRT (bruttorekisteritonnia)
107,72 NRT (nettorekisteritonnia)
31.20m x 6,92m x 2,99m
pituus - leveys - syväys
100 indikoitua hevosvoimaa, C2 cyl.
1902
Joroinen (viimeistelty Joensuussa)
Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabriker
Pohjoiskarjalan höyrylaivaosakeyhtiö
S/s Suomi
|
|
Klikkaamalla kuvia saat suuremman. |
|
Rakennettu Lehtoniemen telakalla 1902
Laiva valmistui Joroisissa Lehtoniemen telakalla vuonna 1902. ss
Suomen tilaajana oli Pohjois-Karjalan
Höyrylaivaosakeyhtiö, jonka kotipaikka oli Joensuu.
Laiva viimeisteltiinkin täyteen kuntoonsa vasta Joensuussa,
jossa laiva rekisteröitiin 2.6.1902. Laiva vaihtoi omistajaa
5.3.1904, jolloin T:mi Gustav Cederberg & C:o osti ss Suomen
sekä ss Arvon 50 000 suomenmarkalla. 7.3. 1908 T:mi Gustav
Cederberg & C:o muutti yhtiömuotoa osakeyhtiöksi,
joten laivakin "vaihtoi omistajaa" jälleen ss
Arvon kanssa.
|
Venäjän keisarilliselta laivastolta Aurajoen
pohjaan
Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä 1914
Venäjän Keisarillinen laivasto otti ss Suomen haltuunsa
ilmeisesti sotatarkoituksiin. Tältä ajalta ei ole
valitettavasti ainakaan vielä löytynyt tarkkaa tietoa
ss Suomen käytöstä Venäjän keisarillisen
laivaston alaisuudessa. Seuraavat tiedot ss Suomen vaiheista
löytyvät kuitenkin vuodelta 1918, jolloin
sisällissodan raivotessa punaiset upottivat laivan Turun
Aura-jokeen 11.4. ss Suomi räjäytettiin useiden muiden
laivojen kanssa Otkantin laiturissa nykyisen Turun
matkustajaterminaalin kohdalla.
Turun Lehti uutisoi tapahtumasta huhtikuun 16.
päivänä 1918 seuraavasti:
"Torstai iltana pikkuista ennen 11
herättiin terävään ja ankaraan paukaukseen,
jota seuraili useita samanlaisia. Punaiset olivat
tällöin hävittämis- ja
ryöstöretkellään ennättäneet
Kanavaniemelle mielitöitään harjoittamaan.
Mainittu ankara pamaus syntyi sen johdosta, että punaiset
olivat sytyttäneet tuleen Venäläisen meriväen
hallussa olleen torpeedo- ja miinavaraston. Useimmat
näistä lienee kuitenkin olleet lataamattomia.
Tämän tehtyään siirtyi punainen rosvolauma
hävittämään viereiseen laituriin
kiinnitettyjä höyrylaivoja, jotka kuluneet ajat ovat
olleet mobiilisoituina Venäjän sotalaivaston
käytettäviksi, mutta nyt luovutetut takaisin
omistajilleen. Luultiin yleisesti, että alkavana
kesänä saataisiin entiset tutut saaristolaivat niiden
omia reittejä kulkemaan, mutta nämä "kansan
onnen ja menestyksen valvojat" olivat toisin
päättäneet. Laituriin kiinnitetyt kaikki 14
höyrylaivaa tuhottiin kokonaan, osalti polttamalla, osalti
räjäyttämällä. Tuhotut laivat ovat Sven
Dufva, Bargas, Uttu I, Uttu II, Salo, Wellamo, Marienhamn,
Wihuri, Wasama, Rya Kraiten, Vili, Soisalo, Suomi ja Riminto.
Pahimmin tuhoutuneet ovat Sven Dufva ja Salo. -
Kanavaniemellä oleva näky onkin mitä surullisin.
Laivojen keulat pystyssä, rungot palaneina, laivan osia
kaikkialla. Ja lähellä savuaa miinavaraston inhottava
kaasukatku. Oiva näyte todellakin todellisesta
demokratiasta."
|
|
|
Myöhemmin samana vuonna laiva nostettiin ja korjattiin
Turkulaisen A/B Vulcanin toimesta. Laiva laitettiin huutokauppaan
24.5.1919. Samana vuonna 28.11. omistajaksi kirjattiin Laiva
Osakeyhtiö Arvo / Viktor Emil Mäkelä. Laiva
rekisteröitiin saman omistajan nimiin Helsinkiin 8.3.1920.
Kauppahinta oli 337 500 suomenmarkkaa.
|
Ensimmäinen nimenmuutos
Vuonna 1922 omistajaksi vaihtui Savonlinnan puutavara
Osakeyhtiö / Nestori Kojonen. Samana vuonna yhtiö
muutti nimensä Kojonen & K:nit OY:ksi ja edelleen vuonna
1936 Sulka Oy:ksi. Kojosen omistuksessa Suomi oli
rekisteröitynä sekä Viipuriin että
Savonlinnaan. Vuonna 1944 sotatilan hellittäessä laivan
nimellinen omistaja vaihtui jälleen. Uusi omistaja oli
aikansa suuri puualan yritys Repola & Viipuri Oy, jonka
taustalla oli liikemies Nestori Kojosen yrityksiä.
Rekisteripaikaksi vaihtuu Savonlinna. Koko laivan historian
ensimmäinen nimenvaihdos tapahtui vuonna 1946, kun Koko
Repola & Viipuri Oy:n laivasto nimettiin uudelleen. Kaikki
tervahöyryt saivat nimen Pikisaari, hinaajat nimen Repola ja
lotjat nimen Pääskyniemi. Nimien perään
liitettiin myös järjestysnumero laivojen erottamiseksi
toisistaan. Näin myös ss Suomi sai nimen Pikisaari
4.
|
Sätkät sätkät parrunpätkät
elokuvassa
Repola Oy:n laivastoon kuului myös Pikisaari 3, joka oli
ensimmäiseltä nimeltään Uolevi. Kyseinen
laiva sai myöhemmin osakseen melko suurta julkisuutta Suomi
Filmin, Ville Salmisen elokuvassa Kaunis Veera eli Balladi
Saimaalta. Uolevin nimi muutettiin Prinsessa Armadaksi 28.6.1950,
jolloin elokuvaa alettiin kuvaamaan. Nimen muutos tehtiin juuri
elokuvaa varten. Alus lopulta poistettiin rekisteristä ja
romutettiin vuonna 1956. Tässä yhteydessä
Pikisaari 1 nimettiin muutamaksi vuodeksi Prinsessa
Armaadaksi.
|
Prinsessa Armadoita, Armaadoita ja Pikisaaria
Vuonna 1959 sen hetkinen Prinsessa Armaada (Pikisaari 1)
nimettiin takaisin Pikisaari 1:ksi ja sen paikan otti Pikisaari 2
(alkuperäiseltä nimeltään Jalo), joka
vastaavasti ristittiin Prinsessa Armaadaksi. Tällöin
kyseisen laivan osti Lappeenrannan kaupunki / Saimaan
Matkailijayhdistys ry. Prinsessa Armaada (Jalo / Pikisaari 2)
siirrettiin Lappeenrantaan kahvilalaivaksi. Kahvilalaiva
romutettiin vuonna 1967.
|
|
|
|
Samoihin aikoihin Saimaan
Matkailijayhdistys ry osti Rauma Repolalta (Entinen
Repola-Viipuri Oy) entisen Pikisaari 2:n tilalle Pikisaari 4:n
(alkuperäiseltä nimeltään Suomi).
Näin alkuperäisen Suomi höyryn nimi muutettiin Pikisaari
4:stä Prinsessa Armaadaksi. Pikisaari 4:n kastoi Prinsessa
Armaadaksi Gunnel Käkelä , Ministeri Valto
Käkelän puoliso 20.5.1967. Alus sijoitettiin
ensimmäisen kahvilalaivan (Jalo / Pikisaari 2) tilalle
Lappeenrannan Halkosaareen. Vuonna 1977 aluksen omistus vaihtui
jälleen, kun Lomaliitto ry osti aluksen. Laiva pysyi
edelleen kahvilalaivana Lappeenrannan Halkosaaressa. Vuonna 1979
kahvilalaiva siirrettiin Lappeenrannan Halkosaaresta Satamatorin
laidalle. Viimeisimmän kerran Suomi / Pikisaari 4 /
Prinsessa Armaada on vaihtanut omistajaa vuonna 1980 Kari Nalli
ky:n ostaessa sen Lomaliitto ry:ltä. Laivaravintola
Prinsessa Armaada toimii edelleen ravintolalaivana Lappeenrannan
satamassa. 100-vuotisjuhlat vietettiin aurinkoisissa
merkeissä kesällä 2002.
|
Taulukko Repola-Viipuri Oy:n Pikisaari alusten vaiheista ja
nimenmuutoksista
|
| Laivan nimet |
Rakennusvuosi,
-paikka ja -aine |
Kotipaikka |
Laivaisäntä
|
|
UOLEVI
PIKISAARI 3
PRINSESSA ARMADA
(elokuvan tervahöyry) |
1924, Sääminki, puu
nimenmuutos 19.4.1943
nimenmuutos 28.6.1950 |
Savonlinna |
Kojonen & K:nit
Repola-Viipuri Oy |
|
Poistettu laivarekisteristä
10.2.1956
|
|
PEKKA ANTERO
PIKISAARI
PIKISAARI 1
PRINSESSA ARMAADA
PIKISAARI 1 |
1919, Sääminki, Puu
1941, Savonlinna, Puu
nimenmuutos 19.4.1943
nimenmuutos 7.3.1956
nimenmuutos 18.8.1959
|
Savonlinna
Savonlinna |
Kojonen & K:nit
Repola-Viipuri Oy |
|
Pikisaari rakennettiin
PEKKA ANTERON pohjalle 1941,
muilta osin PA romutettiin.
Poistettu laivarekisteristä 30.1.1970
|
|
JALO
PIKISAARI 2
PRINSESSA ARMAADA
(1. kahvila-alus) |
1929, Savonlinna, Puu
nimenmuutos 19.4.1943
nimenmuutos 18.8.1959
|
Sulkava
Savonlinna
Lappeenranta |
A.E. Lehkonen
Repola-Viipuri Oy
Lpr:n kaupunki /
Saimaan Matkailija yhd. |
|
Poistettu laivarekisteristä
18.8.1959
|
|
SUOMI
PIKISAARI 4
PRINSESSA ARMAADA
(2. kahvila-alus) |
1902, Lehtoniemi, Rauta
nimenmuutos 19.4.1943
nimenmuutos 20.5.1967
|
Savonlinna
Savonlinna
Lappeenranta |
Kojonen & K:nit
Repola-Viipuri Oy
Saimaan Matkailija yhd. |
|
Poistettu laivarekisteristä
16.1.1967
Edelleen Ravintolalaivana Lappeenrannassa.
|
|
Huom. Uolevi / Pikisaari 3 oli ainoana neljästä em.
aluksista Prinsessa Armada. Muut alukset saivat nimiinsä
yhden A:n lisää (Prinsessa Armaada).
|
Koonnut Juha Nalli, 2002,
Lappeenranta
Onpa Armaadasta tehty myös lauluja. Tässä yksi.
Lähteet / Lisätietoa:
Julkaisut:
Erkki Riimala, 1983. Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta
maailman merillä ja kotivesillä.
Suomen höyrypursiseura ry. (Höyrylaivoista
yleensä)
Turun Lehti, 1918. N:o 12. (16. huhtikuuta 1918)
Internet:
http://www.elka.fi/Nayttelyt/laivat/laivasivut/etusivu.html
(Löytyy mm. alkuperäiset pohjapiirrokset)
http://www.steamship.fi/
(Höyrypursiseura)
Muut:
Raimo A. Wirrankoski, omat arkistot
(Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys / Laiva lehti)
Mikkelin maakunta-arkisto
Juho Pyykönen, Etelä-Karjalan Maakuntamuseo
Teksti: Tatu Pekkarinen, Kaunis Veera, Prinsessa Armada ja Prinsessa
Armaadat |
|
|
